Meillä on nyt noin kuukauden ajan ollut Ertissä uusi ohjaaja Ritva, Veeran jäätyä äitiyslomalle. Nyt olemme panostaneet tekniikkaan. Jokainen treeni on ollut vahvasti tekniikkapainotteinen ja lisäksi puolet hallista on ollut vapaatreenikäytössä. Tämä järjestely on mielestäni kaikkein tehokkain tuossa lyhyessä 45min treeniajassa.

Olemme harjoitelleet paljon takaakiertoja, välistävetoja ja valssauksia. Kaikissa näissä minulla on aika paljon hiomista ajoituksen suhteen. Ramses on niin nopea, että välillä aivoni menevät kirjaimellisesti lukkoon, että mitäs tuossa kohtaa pitikään tehdä. Mutta välillä, kun saan ohjauskuvioni tehtyä oikein, niin Ramses on todella hyvä.

Eilisissä treeneissä Ramses oli vaihteeksi elementissään. Meillä oli uusi ryhmä ja se kävi kierroksilla. Tämä kärjistyi niin, että omalta harjoitusvuoroltaan poistuessaan, seuraavan tullessa radalle se kävi toiseen koiraan kiinni. Tämä otti minulle aika koville, koska Ramseksen kanssa on ollut ongelmia hallinnan kanssa ja olen luullut sen menneen parempaan suuntaan. Koska se on käyttäytynyt viimeaikoina treeneissä hyvin ja ollut hallinnassani. Nyt olemme selvästikkin menneet takapakkia.

Mulla meni pasmat sekaisin ja kysyin, että saanko jatkaa vielä treenejä tämän pedon kanssa. Ritva sanoi, että tietysti ja älä ota henkilökohtaisesti koiran räyhäämisiä. Ne ovat vain koiria ja urokset joskus matsaavat. Minun on vaikea asennoitua asiaan näin, koska mielestäni kyse on auktoriteettiongelmasta. Ja vaikka mielestäni yritän olla todella jämäkkä Ramseksen kanssa ja toisaalta palkitseva, niin tuntuu, että mikään ei riitä sen kanssa! Kokoajan täytyisi tehdä enemmän ja treenata ja kouluttaa hullun lailla...Olla viisi askelta edellä koiran seuraavia päähänpistoja, jotta voisin estää sen ryntäilyt ja räyhäilyt.

Nämä treenit jatkuivat siten, että Ritva käski mun mennä koiran kanssa pihalle tuulettumaan ja keräämään itseni, jotta voisin jatkaa koiran treenaamista. Hän vakuutteli, että et nyt lähde himaan tms. Sanoin, että ei ollut aikomuskaan. No ulkona nielin kiukkuni, koska koirahan ei sitä ymmärrä ja harjoittelin sen kanssa luoksetuloa ja otin kontaktiin sekä leikitin sitä. Jatkettiin sitten ihan suht hyvillä fiiliksillä. Ritva lupasi pitää huolen, että Ramses ei käy riehumassa. Pari kertaa se yritti, mutta Ritva blokkasi sen heittämällä kilisevän ketjun sen jalkojen juureen Kieli ulkona. Tulipahan koira luikkien takaisin...

Ritva kannusti meitä lopputreeneista vielä jatkamaan, kun olin itse jo lähdössä. Se käski meidän jäädä vielä hetkeksi seuraavan ryhmän kanssa, jotta Ramses tottuisi uusiin koiriin. Hän sanoi "ruoskivansa" meitä siksi, että hänen mielestään Ramses on todella hyvä koira ja haluaisi minunkin uskovan siihen! Välillä kyllä ihmetyttää näiden koulutusohjaajien ylenpalttinen optimismi Ramsesta kohtaan! Luulisi ulkopuolisten silmin näyttävän, että tuossa on maailman sekopäisin koirakko Päättämätön Lähtiessä Ritva vielä laittoi minut lupaamaan, että olen tulossa seuraaviinkin treeneihin... siihen huikkasin takaisin, että ei ole tapana luovuttaa... Vaikka vähän mietitytti, että pitäiskö laittaa koira takakonttiin vai hallin oveen kiinni ja häippästä Cool... Tuossa se koira makaa jaloissa tyytyväisenä autuaan tietämättömänä mun vuodatuksesta! Kateeksi käy Nauru