Eilen oltiin taas radalla Ramin kanssa Kyllä tuo kontakti koiraan on parantunut huimasti, kun vertaa aiempiin treeneihin! Oliskohan sen keskittymiskyky parantunut aikuistumisen myötä...? Ramhan oli vasta reilu vuoden ikäinen, kun lopetettiin treenit mun mammailun takia ja nyt kun taas jatketaan niin se on jo yli kaksi! Vai oliskohan se hieman huomion puutteessa, kun meillä on nyt toinen vauva perheessä jakamassa huomiota Tai sitten viime viikkoiset jäähyt oliva toooodella tehokkaita

Aikaisemmin Ramseksen huomio ja keskittyminen on ollut muiden koirien touhuissa ja kontaktin saaminen itseeni on tuntunut lähes mahdottomalta! Nyt se tuntuu suureksi yllätyksekseni suhteellisen helpolta! Lisäksi se on ollut aiemmin treeneissä todella rauhaton ja ylikierroksilla. Nyt se taas tuntuu rauhoittuvan, kun käännän sen huomion itseeni ja nameihin. Ratasuoritusten jälkeen se on ihan intopinkeänä ja naama naurussa mun kintereillä pomppimassa ja kerjäämässä kiitosta! Meillä alkaa vihdoinkin olla sellaista yhteishenkeä pelissä, mitä olen odottanut !!!

Pitihän sitä kerran käydä juoksentelemassa ja vähän haukahtelemassa ympäriinsä, että tietävät kenen esteet ovat kyseessä! Ja eiku taas naruun kiinni ja yksin räyhäämään. Hiffasin, et Ramseksen korvien asennosta huomaa, kun se meinaa lähteä! Ne nousee yhtäkkiä tosi terhakaksi ja sitten mennään! Reagoin heti tähän eleeseen ja aloin palkkaamaan sitä siitä, että se pysyi mun luona. Tuntui toimivan!

Treenattiin vain yksi rata ja jätettiin toinen väliin. Yhdessäkin oli tarpeeksi haastetta ja siinä tuli suht uusia asioita, kuten rengas, rimojen ylitys takakautta ja valssausta. Tuli vain sellainen olo, että Ramses on nyt tehnyt parhaansa ja oli kaikin puolin hyvä fiilis! Joten ajattelin, että parempi lopettaa tällä kertaa tähän... Noh, yksi syy oli myös se, että huomasin namien loppuneen Ne oli kulunut Ramin kontaktitreeneihin tai sitten ne oli lentäny edelliselle radalle...